”Ninan yksi suurimmista vahvuuksista on kyky kuvailla tuntemuksia ja kyky hahmottaa arjen kokonaiskuormitus.”

Kesällä 2017 tein haastattelut parista valmennettavasta Jussista ja Jaswirista. Nimen kohdalta klikkaamalla pääset lukemaan molemmat haastattelut. Jaswirin kanssa päädyttiin myös reilu vuosi sitten Fit-lehteen, jonka kuvauksissa ei naurua puuttunut. Fit-lehti haastatteli Jaswiria, jossa aiheena oli erilaiset valmennusvaihtoehdot.  Fit-lehden haastattelu löytyy täältä.

Näin alkuvuonna 2019, kun ulkona on loskaa nilkkoihin saakka löytyi sopiva hetki ja inspiraatio jatkaa haastatteluita. Tällä kertaa haastattelussa 47- vuotias Nina.

 

Mikä juoksussa motivoi?

Nina: Juoksun ilo – upea fiilis treenin aikana ja treenin jälkeen. Vauhtien ja juoksutekniikan kehittyminen. Juoksutapahtumat ja yhteistreenit. Olen juossut puolimaratoneja mm. Tukholmassa, Wienissä ja Prahassa.

Minna: Liikunnan harrastajat jakaantuvat karkeasti kahteen porukkaan: on kilpailuhenkisiä suorittajia ja on elämysfiilistelijöitä. Nina ei ole otsa rutussa suorittaja, vaan fiilistelijä. Mutta fiilistelijä haluaa myös kehittyä ja se on hienoa! Samassa liikkujapersoonassa voi aivan hyvin yhdistyä kaksi eripuolta ja ne tukevat toisiaan. Usein kuulee myös sanottavan, että olen tällainen fiilisjuoksija en tarvitse lepoa tai suunnitelmallisuutta harjoitteluuni, kun en hae aikaparannusta juoksusuoritukseen. Olen kuitenkin varma siitä, että kaikki haluavat kehittyä. Kysymys onkin siitä millä osa-alueella? Voima, kestävyys, nopeus? Pitkäjänteisyys, seesteisyys, itsevarmuus? Sen päättää jokainen itse.

 

Mitä muita lajeja harrastat kuin juoksua?

Nina: Pilatesta, joogaa, hiihtoa, maantiepyöräilyä ja spinningiä. Eri lajeista tulee myös kivaa vaihtelua treeniin, vuodenaikojenkin mukaan. Laitepilateksen aloitin puolitoista vuotta sitten ja olen hurahtanut siihen aika lailla. Maantiepyöräily tuli mukaan viisi vuotta sitten, ollaan käyty pyöräilemässä upeissa maisemissa Italiassa ja Espanjassa.

Minna: Kehonhuollon tärkeyttä ei voi koskaan korostaa liikaa. Mitä enemmän harjoitustunteja ja ikävuosia kertyy, sen tärkeämpää on kehonhuolto. Ninalla on monipuolinen lajivalikoima. Erityisesti pilates on tuonut tänä kautena jämäkkyyttä keskivartalon hallintaan.

 

Mitkä ovat tavoitteesi?

Nina: Pitkällä aikavälillä haaveeni ja tavoitteeni on olla aktiivinen 80-vuotias ja patikoida Alpeilla. Tällä kaudella tavoitteeni on parantaa peruskestävyyttä ja vauhtikestävyyttä, sekä parantaa puolimaratonaikaa.

Minna: Ninan tavoite on läpi elämän kantava ja pienistä hetkistä koostuva. On hyvä nähdä tavoitteet ja harjoittelun vaikutus isossa kuvassa, pidemmälle kuin vain seuraavaan kuukauteen tai vuoteen. Suomessa vain 25% aikuisista liikkuu riittävästi terveyden kannalta (Lähde: UKK instituutti 2018). Meillä jokaisella on varmasti halu olla mieluummin terve kuin sairas. Meistä jokainen varmasti haluaisi olla hyväkuntoinen. Liikkumattomuus lisää useiden sairauksien riskiä ja meistä lähes jokainen tietää tämän. Tavoitteiden ei tarvitse olla kilpailullisia sosiaalista mediaa mullistavia, kunhan ne tavoitteet olisivat itseään motivoivia. Kun liikkuu, se mahdollistaa hyvän elämänlaadun usealla eri osa-alueella. Jos ne Alpit eivät motivoi, niin motivaattorina voi esimerkiksi toimia se että hyväkuntoisena 80-vuotiaana voit asua yksin ja tepsutella kauppaan sekä taidenäyttelyyn omin voimin.

 

Miten olet hyötynyt valmennuksesta?

Nina: Olen oppinut paljon uutta treenaamisesta ja itsestäni. Tekniikkani on parantunut, harjoitteluni on pitkäjänteistä ja teen treenejä eri vauhtialueilla. Olen tehnyt ennätyksiä 10 km:llä ja puolimaratonilla.  Ja tietysti yhteistreenit Minna kanssa ovat aina tosi innostavia!

Minna: Meillä on Ninan kanssa valmennussuhdetta takana kohta jo 5 vuotta.Nina on innokas oppimaan uutta ja haastamaan itseään. Usein kun opin jonkin uuden asian, niin Nina on ensimmäisten joukossa, johon testaan oppimaani. Testaan joskus aika vaikeitakin juttuja esimerkiksi lihaskuntotreeneissä.

 

Millainen harjoittelija olet, eli miten kuvailisit itseäsi harjoittelijana?

Nina: Analyyttinen, pitkäjänteinen, halukas oppimaan uutta. Olen nuorena kisannut 800 m:llä ja 1500 m:llä, silloin juoksu oli enemmän suoritus- ja tuloslähtöistä. Nykyään korostuu aikaisempaa enemmän juoksun ilo ja juoksun henkinen puoli, fiiliksestä ja maisemista nauttiminen.

Minna: Ninalla on kyky nauttia onnistumisista. Hän osaa keskittyä omaan tekemiseen, sen sijaan että vertaisi itseään muihin. Hän on vahva oman tiensä kulkija.

 

Mikä on harjoittelussa vaikeinta/haastavinta? 

Nina: Hakea sopivaa kuormitustasoa treeniin, silloin kun töissä ja muussa elämässä on kiireistä. Flunssan jälkeen odottaa tarpeeksi kauan että on kunnolla parantunut.

Minna: Ninan yksi suurimmista vahvuuksista on kyky kuvailla tuntemuksia ja kyky hahmottaa arjen kokonaiskuormitus.

 

Helpointa?

Nina: Treenaaminen keväällä ja kesällä, kun on pitkään valoisaa.

Minna: Monille talviaika on haastavaa, varsinkin tänä talvena lunta on ollut riittämiin. Toisaalta se mahdollistaa monipuolisen liikunnan esimerkiksi hiihdon harrastamisen. Ninalla pysyy säännöllinen treenaaminen arjessa läpi vuoden. Silloin myös hyvillä ja valoisilla kesäkeleillä on mukava treenata kun peruskunto on hyvällä tasolla ja voi huoletta nostaa myös treenin määrää aikataulujen niin salliessa.

 

Lempiharjoitus?

Nina: Lempiharjoituksia minulla on useita: Pitkä vauhdikas aamulenkki mieheni kanssa Helsingin rantoja pitkin tai ulkomailla, kun kaupunki vasta heräilee. 100 m ja 200 m vedot radalla. Liikkuvuus- ja koordinaatiotreenit.

Minna: Monet pitävät koordinaatiotreenejä hieman ”välttämättöminä pahoina”, Nina ei. Minusta on hauskaa suunnitella erilaisia ja haastavia koordinaatiotreenejä sekä nopeusharjoituksia. Nuorempana lyhyillä matkoilla kisailu näkyy Ninan juoksussa. Askel on vahva ja nopeusominaisuudet hyvät.

 

Mitä haluaisit sanoa muille valmennusta harkitseville?

Nina: Kannattaa kokeilla!

Minna: Niin minustakin! Kannattaa ennen kaikkea satsata siihen, että löytää itselleen sopivan valmentajan. Kaikkein tärkeintä on luottamus valmennussuhteessa. En oikeastaan tituleeraisi itseäni juoksuvalmentajana, vaan ihmisen valmentajana tai työkykyvalmentajana. Siitähän tässä on loppujen lopuksi kyse: saadaan valmennuksella aikaan tuloksia, joihin on itse määritellyt omannäköiset tavoitteet. Ollaan arjessa jaksavampia, kun liikunta, ravinto ja kokonaiskuormitus on tasapainoisempaa. Elämä olisi sellaista, että hyviä päiviä olisi enemmän kuin huonoja.

Valmennettavani Nina