10 vuotta

Posted by on Feb 19, 2016 in Harjoittelu, Kilpailut, muut | Comments Off

Miten tuo juokseminen näyttää noin helpolta? Miten voit pysyä tuossa jumppapallon päällä noin helposti?

Ei, minussa ei ole mitään sisäänrakennettua syntymälahjana saatua ominaisuutta jolla pysytään lankussa jumppapallon päällä tai juostaan maratonilla alle kolmen tunnin. Se on kaikki harjoittelun tulosta.

Viime syksynä tuli kuluneeksi 10 vuotta siitä kun juoksin ensimmäisen maratonini. Tein sen uteliaisuudesta ja siitä kuuluisasta itsensä voittamisen halusta. Vuonna 2005 aikaa kului 4 tuntia ja 18minuuttia. 10 vuotta myöhemmin aikaa kului 2 tuntia ja 53 minuuttia. Silloin 10 vuotta sitten ei tullut pieneen mieleenikään, että tästä oikeasti seuraisi jatkoa. Silloin vain ajattelin, että vitsit että on jalat kipeät. Kiipesin yksiöni parvisänkyyn nukkumaan ja en aamulla meinannut päästä sieltä alas.

En ole kirjannut alkuajoilta aikoja ylös. Löysin surffailun jälkeen juoksijalehden maratontilaston, josta kaikki maratonit löytyvät ja mukana näemmä myös viime kesän kaikki polkumarat .

(Lähde:www.juoksija-lehti.fi)

# tulos seura päivämäärä maraton ikäryhmä vk
1 4:37:32 Espoo 03/10/2015 Vaarojen (42 km) N35-39
2 4:06:07 Espoo 05/09/2015 Nuuksio Classic Trail (42km)
3 4:33:34 Espoon Tapioiden JK 08/08/2015 Pyhä Tunturi (42 km) N35-39
4 2:53:36 Espoo 12/04/2015 Rotterdam (42 km) N35-39
5 3:04:42 Espoon Tapioiden JK 18/10/2014 Kankaanpää (42 km) N35-39
6 2:58:10 Espoo 27/10/2013 Frankfurt (42 km) N23-34
7 2:59:47 Espoon Tapioiden JK 14/09/2013 Finlandia (42 km) N23-34
8 3:02:07 Espoon Tapioiden JK 14/10/2012 Vantaa (42 km) N23-34
9 3:09:48 Espoo 20/05/2012  Riga (42km)
10 3:17:27 Espoo 04/12/2011 Lanzarote (42 km) N23-34
11 3:28:21 Espoo 28/05/2011 Stockholm (42 km) N23-34
12 4:04:19 Espoo 14/08/2010 Helsinki City (42 km) N23-34
13 3:45:32 Espoo 05/06/2010 Stockholm (42 km) N23-34
14 4:03:16 Espoo 27/06/2009 Paavo Nurmi (42 km) N23-34
15 4:03:59 Vantaa 28/06/2008 Paavo Nurmi (42 km) N23-34
16 3:46:17 Vantaa 14/10/2007 Vantaa (42 km) N23-34
17 3:49:06 Vantaa 30/06/2007 Paavo Nurmi (42 km) N23-34
18 4:08:09 Helsinki 19/08/2006 Helsinki City (42 km) N23-34
19 4:18:40 Lahti 03/09/2005 Vaasa (42 km) N23-34

 

Kehityksen suurimmat mahdollistajat ovat olleet motivaatio ja halu oppia sekä säännöllinen harjoittelu. Motivaation taustalla taas on tarve saada aikaan hyvää fiilistä. Sellaisia fiiliksiä, että ei niitä osaa kuvailla, eikä ehkä tarvitsekaan. Joskus kun ennätykset ovat paukkuneet tekee mieli tuulettaa ja juosta ympyrää, joskus taas ei.  Tulee mieleen yksi tapahtuma: Kun juoksin kympin ennätykseni vuosi sitten, en tuuletellut maalissa enkä riehunut pukuhuoneessa. Istuin hetkeksi alas ja en miettinyt mitään, en yhtään mitään. Vietin vain hiljaisen hetken. Kerroin tästä yhdelle valmennettavalleni (terkkuja) sain analyysiksi, että kyseessä oli juoksijan orgasmi. Tälle olen nauraa hihitellyt monet kerrat. Niin se varmaan sitten oli.

Mutta mikä on muuttunut kymmenessä vuodessa? Varmasti monikin asia. Yksi tärkeä muutos on, että saan olla osana riemuitsemassa kun valmennettavat pääsevät tavoitteeseen. Pidän itseäni etuoikeutettuna. Siinä miettii, että vitsit kaikki ne vastoinkäymiset ja joskus pienet väittelytkin olivat sen arvoisia, että tähän yhdessä päästiin. Tai kaikki ne pienet onnistumiset yhteisissä treeneissä, kun toinen saa sen viidennentoista punnerruksen tehtyä puhtaasti tai sarjan viimeinen tonni oli kovavauhtisin ikinä.  Kaikki ne pienet asiat vievät meitä kohti unelman toteutumista.

Joka päivä opin jotakin uutta harjoittelusta, valmennettavistani tai itsestäni. Mietin miksi ihminen käyttäytyy niin kuin se käyttäytyy? Miten ihmeessä pystyn edes pieneksi hetkeksi pääsemään kiinni toisen ajatteluun ja luomaan oikeanlaisen ärsykkeen, että se edesauttaa onnistumista. Se ei pelkästään riitä että teoriassa tietää. Jokainen meistä on yksilö ja meillä on yksilölliset tarpeet. Olen nostanut tärkeimmäksi valmentajan ominaisuudeksi kyvyn kuunnella: en osaa anatomian syvimpiä kiemuroita, mutta minulla on kaksi korvaa.

Kaikki meistä ei pysty, eikä halua treenata kymmentä tuntia viikossa. Se ei tee heistä huonompia tai unelmista vähäpätöisimpiä. Mennään niillä resursseilla eteenpäin mitä on käytettävissä ja katsotaan mihin ne riittävät. Unelmat ovat just sun ja ne ovat parhaita unelmia. Sinun unelmiasi. Minun resurssini ovat tähän mennessä riittäneet yllä olevaan ja lähtökohtani ovat olleet mielestäni sangen tavalliset. Suurin kamppailu on käyty henkisellä puolella, että olen uskaltanut nähdä uudet ennätyslukemat taululla.